Poljin 1/2020
Vuoden ensimmäinen Poljin-lehti on julkaistu pitäen sisällään jälleen kattavan ja monipuolisen paketin pyöräilyyn liittyvistä aiheista. Poikkeuksellisen kevään vuoksi myös useammassa tämän lehden artikkelissa mainitaan sana korona, jonka vaikutukset myös pyöräilyyn ovat ilmeiset. Kukaan ei vain pysty vielä sanomaan millaisia nämä vaikutukset tulevat tarkalleen olemaan. Alla tiivistetysti Poljin-lehden tämän kertaisista aiheista. Koko lehden pääset lukemaan tästä.
Pääkirjoitus: Pyöräilyä koronan aikaan. Koronapandemian vaikutukset pyöräilyyn ovat olleet moninaisia. Median uutisoinnin perusteella vaikuttaisi, että yhä useampi on löytänyt itsensä pyörän selästä ja pyöräily on lisääntynyt ympäri Suomen. Tutkimusnäyttöä aiheesta ei kuitenkaan ole toistaiseksi vielä julkaistu. On tärkeää muistaa, että pandemian vuoksi lähes 60 prosenttia työssä käyvistä siirtyi etätöihin, jonka seurauksena työmatkapyöräily on ainakin hetkellisesti vähentynyt. Jonkinlaista muutosta pyöräilyssä on varmasti tapahtunut, mutta millaista? Jos pyöräily on oikeasti lisääntynyt, on mielenkiinnoista tietää, mihin pyöräilyn muutokset ovat kohdistuneet ja kuinka kauas vaikutus ulottuu. Me uskomme, että pysyvämpi muutos vaatii samoja toimia kuin tähänkin saakka – laadukkaita pyöräilyolosuhteita ja kannustamista pyöräilyn pariin.
Pyöräily-ystävälliset matkailupalvelut -tunnus. Pyöräilykuntien verkosto toteuttaa tällä hetkellä yhteistyökumppaniensa kanssa hanketta, jonka tavoitteena on varmistaa pyörämatkailijoiden tarvitsemien palveluiden saatavuus, sujuvuus ja laatu. Tavoitteen saavuttamiseksi on suunniteltu ’’Welcome Cyclist’’- tunnus, jonka yritys saa käyttöönsä osoittaessaan Tervetuloa-asennetta ja sitoutuessaan muutamiin pyöräilijän arvostamiin palveluihin. Yrityksille tunnus merkitsee helpompaa pyörämatkailun tuotteistamista ja viestintää. Tunnuksen suunnittelutyön ja julkistamisen pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä pyörämatkailua Suomessa luomalla käytänteitä, jossa keskiössä on ennen kaikkea tyytyväinen pyörämatkailija. Lue lisää Pyöräily-ystävällisistä palveluista lehdestä.
Vastuullinen matkailu alkaa nyt -hyppää satulaan! Meneillään on matkailukesä, jota tuskin kukaan osasi kuvitella. Matkustamista ulkomaille ei suositella ja jos joku siihen uskaltautuu, tai on jostain syystä pakotettu, edessä avautuu uudenlainen maailma ja säännöt. Korona on ainakin hetkellisesti muuttanut suhtautumistamme matkailuun. Vai voisiko tästä alkaa kokonaan uusi, vastuullisen matkailun käytäntö, jossa huomioidaan sekä ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset että kulttuuriset turismin vaikutukset. Helposti voisi ajatella, että pyörän tarakalle sidottu teltta on vastuullisuutta parhaimmillaan. Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Usein puhekielessä sekoitetaankin kaksi eri termiä. Vastuullinen matkailu, joka on käytäntöjä ja toimintaa, kun taas kestävä matkailu on tavoite. Matkailija, joka ei tue alueen paikallista kehitystä ei ole kaikista vastuullisin. Ja nyt, jos koskaan tarvitsemme vastuullisia matkailijoita, jotka tukevat paikallisia toimijoita. Katja Vaulion ajatuksia herättävä teksti lehdessä laittoi todella ajattelemaan jättäisikö itsekin teltan ensi kerralla kotiin ja majoittuisi paikallisessa majatalossa.
Vihreää valoa pyöräilijöille. Oulun kaupunki on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään kävelyn ja pyöräilyn liikennevalojärjestelmiä testaamalla tutka- ja hahmotunnistuslaitteita. Tunnistuslaitteiden testaaminen liittyy 75 kilometrin mittaisen baanaverkon toteuttamiseen. Punaisen asfaltin lisäksi tavoite on sujuvoittaa kävelyä ja pyöräilyä liikennevaloissa tunnistamista parantamalla. Parinkymmenen laitteen testistä liikennevaloihin valikoituivat tutkapohjaiset ratkaisut, vaikka tiedossa on, että kamerapohjaiset laitteet toisivat mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia. Yhteenvedon valintaan vaikuttavista tekijöistä voit lukea Matti Koistisen kirjoituksesta, jossa esitellään samalla uusien näyttötaulullisten laskentapisteiden monipuolista hyödyntämistä.
Fiksusti kouluun -ohjelma käynnistyi huhtikuussa. Huippusuosittu Koulujen Kilometrikisa sai toimia lähtölaukauksena uudelle Fiksusti kouluun -ohjelmalle, jonka Likes, Motiva ja Pyöräilykuntien verkosto käynnistivät huhtikuussa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Traficomin rahoittamana. Huolestuneet yhteydenotot opettajilta liikkumattomuuden lisääntymisestä oppilaiden siirtyessä etäkouluun ja nopea ratkaisu Fiksusti kouluun -ohjelmalta johti loistavaan lopputulokseen. Normaalisti syksyllä järjestetty Koulujen Kilometrikisa oli kaikkien aikojen suosituin. Mukana oli lähes 12 000 koululaista, joista reilu 3 000 oli 1.-2.- luokkalaisia. Kisa osoitti sen, että opettajilla ja ohjelmalla on yhteinen tavoite: innostaa koululaisia liikkumaan päivittäin. Kisa antaa myös perustellun keskusteluavauksen 1.-2.-luokkalaisten koulumatkapyöräilystä. Tähän mennessä pyöräilyä ei ole suositeltu alle kolmasluokkalaisille. Fiksusti kouluun -ohjelma on monipuolinen koulumatkaliikkumista edistävä hanke, jossa koulumatkaliikkumisen tukemisen nähdään olevan yhteinen asia. Ohjelman tavoitteista ja käynnistymisestä lisää lehdessä.
Kilometrikisa muutosvoima – lisää pyöräilyä, vähemmän autoilua. Yli 5 000 vastaajaa tavoittanut kysely kertoo erittäin ilahduttavaa viestiä Kilometrikisan vaikutuksesta kulkutapoihin. Kilometrikisa lisää reippaasti pyöräilyä kisan aikana ja sen jälkeen ja siirtymää pyörän satulaan tapahtuu nimenomaan yksityisautoilusta. Kilometrikisan vaikuttavuutta on arvioitu edeltävästi vuosina 2013, 2015 ja 2017. Tänä vuonna kyselyä laajennettiin koskemaan myös mahdollista kulkutapamuutosta. Tuloksista käy ilmi, että Kilometrikisan vaikutus vaihtelee maakunnittain ja naisten ja miesten välillä on eroa. Kyselyn tulokset osoittavat, että erilaisilla kannustavilla kampanjoilla voidaan edistää merkittävästikin pyöräilyä. Tuloksista pääset lukemaan lisää Tuija Mikkosen kokoamasta yhteenvedosta.
Pyöräbaanat investointikohteena. Suomen hallitus julkisti 2.6. neljännen lisätalousarvionsa. Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman rahoitus nousee lisätalousarvion myötä 18 miljoonalla eurolla yhteensä 32,5 miljoonaan euroon tänä vuonna. Suunta on merkittävä kehitys aiempaan, vaikka edelleen on matkaa YK:n suositukseen, jonka mukaan pyöräilyyn ja kävelyyn pitäisi käyttää 20 prosenttia kaikista liikenneinvestoinneista niin valtion kuin kuntienkin tasolla. Samalla, kun kuntien käyttöön avautuu enemmän valtion investointitukea, on entistäkin tärkeämpää, että kaikki uudet pyöräbaanat aidosti noudattavat korkeimpia mahdollisia laatukriteerejä. Lue Matti Hirvosen konkreettiset ja keskeiset nostot aiheesta.