Poljin-lehti 2/2019 on ilmestynyt!
Pyöräliikenteen pää-äänenkannattajassa analysoidaan tälle kertaa mm. Velo-city Dublinin antia, ehdotetaan liikennepuisto-konseptin päivittämistä viisaan liikkumisen ja liikennepolitiikan tavoitteiden suuntaan, kerrotaan Lahden kaupunkisuunnittelun koulukiertueen onnistumisista ja palataan pyörämatkailijan roolissa viinireiteille. Lue lehden pdf-versio täällä.
Pääkirjoitus: 21 miljoonan euron tähden. Valtion investointituki kuntien katuverkolle tulee nousemaan ensi vuonna. Se on ensimmäinen varma asia, jonka uskaltaa tässä vaiheessa sanoa. Hallitusohjelmassa pyöräilyn edistämiseen luvattu 41 miljoonaa euroa on ensi vuoden osalta toteutumassa. Onko nyt aihetta hurraa-huutoihin?
Velo-city Dublin 2019 – pyöräliikenteen parhaat. Velo-city järjestettiin nyt 11. kertaa suuren mittakaavan huippukokouksena, joka kokosi yhteen suunnittelijoita, päättäjiä, tutkijoita, järjestöjen, palveluiden, teollisuuden ja median edustajia, lobbareita, konsultteja sekä alan muita keskeisiä vaikuttajia keskustelemaan ja visioimaan yhdessä sekä kuulemaan ja oppimaan toisiltaan. Yhteensä paikalla oli 1300 alan ammattilaista ja noin 80 eri esityksessä ja keskustelutilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja yli 300 puhujalta. ECF:n puheenjohtaja ja Pariisin apulaiskaupunginjohtaja viesti avauksessaan, että päättäjät ja viranhaltijat ovat vihdoin alkaneet herätä ja suhtautua pyöräliikenteeseen vakavasti. Samalla hän painotti silti, että vallitsevaa ajatusmallia, jossa moottoriajoneuvoilla on kaupungeissa edelleen kaikkein keskeisin asema, ei tulla murtamaan, ellemme onnistu houkuttelemaan enemmän naisia, lapsia ja senioreita pyöräliikenteen pariin. Lue Martti Tulenheimon poiminnat konferenssin runsaasta tarjonnasta.
Suomalaisia oli mukana ennätysmäärä sekä osallistujina että puheenvuoron pitäjinä, kaikkiaan 25 delegaattia. Velo-city -analysointi Suomen kuntien ja muiden toimijoiden kannalta jatkuu ja jalostuu kansallisessa jälkiseminaarissa perjantaina 4.11. Helsingissä, ilmoittaudu mukaan nyt!
Autoillaanko tulevaisuuden liikennepuistossa? Lasten liikennepuistot eri kunnissa ovat suosituimpia teemapuistoja ja siten merkittävässä roolissa asenteiden ja tottumusten muokkaamisessa. Nyt olisi hyvä aika päivittää vanha konsepti vastaamaan nykyisiä liikennepolitiikan tavoitteita. Onko olemassa joku peruste, miksi alle 10-vuotiaiden pitää oppia liikkumaan autoilijana liikenteessä? Lue Juha Heltimon ansiokas pelinavaus, joka haastaa Pyöräilykuntien verkoston jäsenkunnat muutoksen edelläkävijöiksi.
Kaupunkisuunnittelun koulukiertue Lahdessa. Lahden kaupunki näyttää esimerkkiä koululaisten osallistamisessa oman liikkumisympäristönsä suunnitteluun. Muun muassa koulumatkareitin miellyttävät ja turvattomat kohdat paikannettiin kartalle. Kärpäsen koululle johtavalla pyörätiellä sen jo huomaa: lähes jokainen koululainen on tänään tulossa pyörällä kouluun... Lue Sanna Ojajärven ja Emma Marjamäen innostava artikkeli toiminnallisen oppimisen ja vuorovaikutteisen suunnittelun onnistumisesta koulumaailmassa.
Takaisin viinireiteille. Markku Lahtinen teki sen taas! Kokenut pyörämatkailija kirjoittaa jälleen kerran niin elävästi, että lukijalle tulee olo kuin itse olisi pyörämatkalla Rhonen laaksossa Beaujolais huulilla. Gastronomian ja pyörämatkailun houkutusten ohella Lahtinen tarjoilee kiinnostavia havaintoja ja tietoja liikenne- ja kaupunkisuunnittelun ratkaisuista. Tiesitkö esimerkiksi, että Lyonissa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen nykyaikainen, käyttäjän tunnistava kaupunkipyöräjärjestelmä jo vuonna 2007.
10 uutta pyöräilykuntaa! Pyöräilykuntien verkoston jäseneksi on kuluvan vuoden aikana liittynyt jo kymmenen uutta kuntaa ja kaupunkia, joilla on tahtotila edistää pyöräilyä: Liperi (12 149 as), Ikaalinen (7 005 as), Karkkila (8 809 as), Naantali (19 238 as), Kalajoki (12 383 as), Kittilä (6 423), Teuva (5 273 as), Luoto (5 405 as), Sastamala (24 635 as) ja Jämsä (20 608 as).
