Poljin 1/2017 on ilmestynyt!
Lue pdf-versio täällä. Ympärivuotisen pyöräilyn teemanumerossa muun muassa seuraavat aiheet:
Pääkirjoitus: Pyöräilytekojen juhlavuosi. Kunnilla on tänä vuonna erinomainen mahdollisuus osallistua yhteiseen 100 pyöräilyteon haasteeseen, ja saada kuntalaiset siten entistä useammin pyörän päälle. Reunakivetön pyörätien jatke, rautatieasemalle liityntäpyörille lämmin halli, autopaikaton asuintalo keskustaan, nopeusrajoitusten alentaminen keskustoissa ja asuntokaduilla, pyöräilijän odotuskaiteet, särmättömämpi turvahiekka jne. Pyöräilykuntien verkoston hallituksen jäsen ja Vantaan pyöräliikenteen kehittäjä Timo Väistö listaa tukullisen hyviä vaihtoehtoja ja näyttää itse esimerkkiä: Vantaa kysyy juhlavuoden kunnaiksi asukkailtaan 100 tärkeintä pyöräliikenteen parannuskohdetta.
100 Pyöräilytekoa ja Kuukauden pyöräilijät. 100 Pyöräilytekoa -kampanja kokoaa ja jakaa riemastuttavia pyöräilytekoja Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Pyöräilytekoja palkitaan joka kuukausi ja vuoden kuluessa esitellään 12 Kuukauden Pyöräilijää. Kunniatehtävään kutsutut inspiroituvat erilaisista tavoista pyöräillä ja jakavat innostustansa muille. Tammikuun pyöräilijä oli toimittaja ja fillarimatkakirjailija Matti Rämö, joka on psykofyysisellä pyörämatkalla joka päivä, myös talvella. “Vuoden pyöräilytekoni on saada vähintään sata ihmistä innostumaan retkipyöräilystä,” Rämö kertoo. Helmikuun pyöräilijä, näyttelijä Satu Silvo iloitsee sähköpyöräilyn mukanaan tuomista mahdollisuuksista: ”Sähköpyörällä elää “nytkun-elämää” eli elämää nyt, eikä sitten kun on kesä ja lämmintä. Kaikki kelit tulevat iholle ja luonto tulee lähelle.” Maaliskuun pyöräilijä on porvoolainen sarjakuvataiteilija Kaisa Leka, joka luonnehtii itseään seikkailupyöräilijäksi. ”Pyörämatkan ei tarvitse olla pitkä eikä kaukana kotoa. Pakkaa teltta ja makuupussi mukaan ja lähde vaikka yhden yön retkelle kuuntelemaan metsän ääniä tai meren kohinaa.” Leka myös haastaa suomalaispyöräilijät liittymään Warmshowers.org -verkostoon, jossa pyöräilijät tarjoavat ilmaisia majapaikkoja toisille pyöräilijöille. Kuukauden pyöräilijöiden terveisiä ja osumia pyöräilytekojen runsaasta tarjonnasta voi vuoden mittaan lukea osoitteessa www.100pyorailytekoa.fi.
Joensuu matkalla pyöräilykaupunkien kärkeen. Joensuu on pyöräilykaupunki, jossa pyöräillään Oulun jälkeen eniten Suomessa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteenlasketuissa matkamäärissä Joensuu on 47 prosentin kulkutapaosuudella selvä ykkönen Suomessa. Ja mikä parasta, kunnianhimoinen ote pyöräilyyn sen kuin paranee. Juuri valmistuneessa Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelmassa 2030 on määritelty pyöräilyn pää- ja aluereitit, väylätyypit, risteämisratkaisujen yleisperiaatteet, kunnossapidon periaatteet, jalankulun edistämisalueet sekä kehittämistoimenpiteet ja arviot näiden vaikutuksista. Keskeisessä roolissa on 230 kilometrin laajuinen pyöräilyn tavoiteverkko, joka ohjaa jatkossa Joensuun kaupungin pyöräilyn olosuhteiden kehittämistä maankäytön suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon asti. Luvassa on pyöräilyn ja jalankulun entistä selkeämpää erottelua, kuten punaisella päällysteellä korostettua väylää mm. pyöräteiden ja pyöräkatujen muodossa. Kehittämisohjelman toteuttamisen arvioidaan maksavan verottomana noin 13,4 M€ eli tasaisella rahoituksella noin miljoona euroa vuodessa. Lue Reijo Vaaralan konkreettiset ja keskeiset nostot kehittämisohjelman tavoitteista, toimenpiteistä ja vaikutuksista.
Montreal - neljän vuodenajan pyöräilykaupunki. Pyöräliikenteen suosion kasvu on nostanut kysymyksen pyöräilyn ympärivuotisten olosuhteiden parantamisesta pohjoisten kaupunkien asialistoille. Käynnissä on katusuunnittelun ja kunnossapidon paradigman muutos halki pohjoisen pallonpuoliskon. Montrealissa helmikuussa järjestetty viides talvipyöräilykonferenssi Winter Cycling Congress keräsi yli 400 osallistujaa yhdeksästä maasta pohtimaan pyöräliikenteen neljän vuodenajan edellytyksiä. Kunnossapidon tarve yhdistää pyöräilijöitä ja autoilijoita. Luotettavuus on tärkeintä pyöräväylienkin talvikäyttäjille. ”Pyöräilijä, joka on jatkuvasti odottamattomien olosuhteiden armoilla, hylkää nopeasti pyöränsä ja vaihtaa muihin kulkuneuvoihin,” sanoo pyöräilyjärjestö Vélo Québecin asiantuntija, kaupunkisuunnittelija Bartek Komorowski. Martti Tulenheimon analyysi valottaa Montrealin ja Kanadan kehitystä peilaten niitä Suomen ja muiden Pohjoismaiden tilanteeseen.
Talvikunnossapitoa ja pystypyöriä. Talvella pyöräilyn normalisoiminen Kanadassa. Ympärivuotisen pyöräilyn nostamisessa pois marginaalista on kyse paljolti myös viestinnästä, mielikuvista ja suhtautumisesta talveen ylipäätään. Montrealissa tämä on ymmärretty hyvin niin kaupungin kuin pyöräilyjärjestöjenkin keskuudessa. Sanna Ojajärven kirjoitus on lyhyt oppimäärä siitä, miten talvella pyöräilyä kannattaa viestinnän ja vähän muinkin keinoin edistää ja kääntää talviset olosuhteet voitoksi.
