Uudistunut Poljin-lehti on julkaistu!
Ulkoasultaan ja osin sisällöltäänkin uudistunut Poljin-lehti tarjoaa lukijoilleen painavan ajankohtaiskatsauksen pyöräilyn ja kestävän liikkumisen edistämisestä. Lue lehti täällä. Sisältöinä tällä kertaa:
Pääkirjoitus: Pyöräilyn edistäminen vastatuulessa – luovitaan eteenpäin!
Kolumni: Itkettäisi, ellei naurattaisi
Tutkittua tietoa: Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023
Lisää aktiivista liikkumista arkeen
Liikenteen rauhoittaminen parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä
Katutilakokeiluista kohti elinvoimaisempaa keskustaa
Pääkirjoitus: Pyöräilyn edistäminen vastatuulessa – luovitaan eteenpäin!
Vuonna 2024 pyöräilyn edistämistä kohtasi vastatuuli, kun valtion tuki kuntien pyöräily- ja kävelyinfrastruktuurihankkeille romahti merkittävästi. Vuoteen 2025 investoinnit uhkaavat laskea nollaan, mutta pieni nousu on odotettavissa vuonna 2026. Vaikka taloudelliset resurssit ovat heikentyneet, pyöräilyn arvostus ja asiantuntijaverkosto ovat vahvistuneet. Paikalliset pyöräilyn edistämisohjelmat ovat yleistyneet ja pyöräily näkyy arjessa entistä enemmän. Myönteinen asenneilmasto ja konkreettiset toimet ovat avainasemassa pyöräilyn lisäämiseksi ja kestävän liikkumisen kehittämiseksi Suomessa.
Kolumni: Itkettäisi, ellei naurattaisi
Vuonna 2025 valtio ei investoi lainkaan kävelyn ja pyöräilyn väyliin kuntien katuverkolla. Toimiva kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma, joka vaati kunnille tiukat kriteerit ja nosti pyöräliikenteen väylien laatua, romutetaan järjettömästi. Samalla hallituksen "joulurahoilla" rahoitetaan silti sekalaista väylärakentamista enemmän kuin koskaan ennen. Tilanne on absurdi.
Tutkittua tietoa: Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa 2023 -selvitys kartoitti pyöräilyn edistämisen tilaa ja trendejä. Kyselyyn vastasi 127 kuntaa, ja tulokset osoittavat pyöräilyn edistämisohjelmien yleistymisen: vuonna 2023 niitä oli 66 prosentissa kunnista, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 11 %. Kehitys on ollut nopeinta pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa. Myös poliittiset päätökset pyöräilyn edistämiseksi ovat yleistyneet. Kehityksen esteenä ovat edelleen puutteet arvioinnissa, datankeruussa ja resurssien kohdentamisessa. Kirjoittaja Marianne Turunen, TtM, toimii tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Lisää aktiivista liikkumista arkeen
Suomessa tavoitellaan kävelyn ja pyöräilyn osuuden nostamista 30 prosentista 35–38 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttamiseksi on muutettava kaupunkisuunnittelua, jossa autoilu on pitkään ollut etusijalla. Kulkutapahierarkia, multimodaalisuus ja kokeiluhankkeet ovat keinoja edistää aktiivisia kulkutapoja. Kokeiluista on tehtävä pysyviä ratkaisuja, jotka tukevat aktiivista liikkumista ja parantavat kansanterveyttä. Kirjoittajat: Riikka Paloniemi, Suomen Ympäristökeskus SYKE ja Anu Tuominen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.
Liikenteen rauhoittaminen parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä
Paikalliskatujen kehittäminen asukkaiden tarpeisiin Suomessa on vasta aluillaan. Liikenteen rauhoittamisella ohjataan läpiajoliikenne pääkaduille, jolloin paikalliskadut palvelevat paremmin asukkaita ja parantavat kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Keinot kuten yksisuuntaistaminen, ajoradan kaventaminen ja visuaaliset elementit vähentävät autoilun haittoja ja edistävät kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Paikalliskatujen kehittämisellä on suuri merkitys asukkaiden arjen parantamisessa ja kestävien kulkumuotojen tukemisessa. Kirjoittaja Liisa Mustonen on liikennesuunnittelija kestävän liikkumisen tiimissä Sweco Finland Oy:llä.
Katutilakokeiluista kohti elinvoimaisempaa keskustaa
Helsingin keskustassa toteutettiin katutilakokeilu, jossa käveltävyyttä ja viihtyisyyttä pyritään parantamaan muun muassa katujärjestelyillä Esplanadeilla ja Kasarmikadulla. Vaikka kokeilu on vielä kesken, jalankulkijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi, ja autoliikenne on pysynyt lähes ennallaan. Yrityksistä erityisesti ravintolat ja kahvilat ovat hyötyneet, kun taas tavarakaupat ja logistiikkatoimijat kokevat negatiivisia vaikutuksia. Kokeilua tukee enemmistö kaupunkilaisista, ja se on herättänyt keskustelua siitä, miten katutilan jakaminen vaikuttaa elinvoimaan ja kaupunkikulttuuriin. Kirjoittaja Henna Hovi on liikenneinsinööri ja työskentelee kaupunkisuunnittelijana Helsingin kaupungilla.
