Kaupunkipyörien käyttö ja käyttämättömyys

Kaupunkipyörien käyttöön ja käyttämättömyyteen liittyvää ilmiötä on tarkasteltu aihetta koskevissa tutkimuksissa eri näkökulmista. On tunnistettu, että kaupunkipyörien käyttöön vaikuttavat muun muassa liikenneinfrastruktuuri, kaupungin yhdyskunta- sekä liikkumisympäristösuunnittelu ja kaupunkipyöräjärjestelmän eri toiminnot. Näiden lisäksi käyttöön ja käyttämättömyyteen ovat yhteydessä ihmisten subjektiiviset kokemukset sekä asenne ja odotukset. 

Subjektiiviset kokemukset kaupunkipyörien käytöstä ja käyttämättömyydestä 

Subjektiivisia käytön syitä on tutkittu enemmän kuin käyttämättömyyden, koska tietoa käytön syistä on helpompi kerätä. Rekisteröityessään kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäjäksi henkilö luovuttaa yleensä järjestelmälle sähköpostiosoitteensa, johon käyttäjille voidaan helposti lähettää erilaisia käyttöä koskevia kyselyitä. Tällaista mahdollisuutta ei ole useinkaan tarjolla silloin, kun tavoitellaan ei-käyttäjiä ja siksi käyttämättömyyttä koskeva tieto on vielä varsin rajallista. Usein käyttämättömyyden syistä kiinnostutaan siinä vaiheessa, kun järjestelmä ei ole tavoittanut sitä määrää käyttäjiä, mitä sillä on alun perin tavoiteltu.

Subjektiivisen käytön ja käyttämättömyyden syiden tutkiminen on tärkeää, koska maailmalta on esimerkkejä, jossa kaupunkipyöräjärjestelmä on lopettanut toimintansa alhaisten käyttäjämäärien vuoksi. Käytön ja käyttämättömyyden syitä tutkimalla palvelua voidaan kehittää vastamaan paremmin käyttäjien tarpeisiin sekä tavoitella niitä käyttäjiä, jotka eivät palvelua vielä käytä. 

Käytännöllinen tapa liikkua ja rahaa säästyy 

Tutkimusten mukaan yksi tunnistetuimmista syistä valita kaupunkipyörä kulkumuodoksi on käytännöllisyys. Kaupunkipyörä koetaan sujuvana, nopeana ja helppona liikkumismuotona, joka säästää aikaa etenkin ruuhkaisella keskusta-alueella. Verrattuna omaan pyörään kaupunkipyörien käyttö koetaan vaivattomaksi. Pyöräpysäköintipaikkaa ei tarvitse erikseen etsiä ja pelko oman pyörän varastamisesta väistyy. Käyttökokemusten perusteella on myös tunnistettu, että mitä paremmin järjestelmä integroituu muuhun joukkoliikenteeseen, sen sujuvammaksi kaupunkipyörien käyttö koetaan. Siirtyminen bussi-, juna tai raitiovaunupysäkille nopeutuu, samoin kun siirtyminen pysäkiltä määränpäähän.

Toinen merkittävä syy, joka vaikuttaa kaupunkipyörien käyttöön on asemien sijoittelu. Kaupunkipyöräasemien sijoittuminen lähellä kotia ja työpaikkaa lisää pyörien käyttöä. Pelkkä asemien olemassaolo ei toki riitä, vaan palveluntuottajan tulee huolehtia, että asemilla on sekä pyöriä että tyhjiä jättöpaikkoja. Kaupunkipyörät kiinnostavat ihmisiä myös silloin, kun asemat sijaitsevat lähellä ravintoloita, yliopistoja ja kauppoja. 

Kolmas syy kaupunkipyörien käytölle on rahansäästö. Taloudellisia hyötyjä käyttäjille muodostuu etenkin silloin, kun oma auto vaihdetaan kaupunkipyörään. Vaihtaminen tuo tutkimusten mukaan säästöjä esimerkiksi polttoaine- ja pysäköintikuluissa. Myös muiden autoon liittyvien kustannusten on todettu vähenevän kaupunkipyörän käytön myötä. Lontoossa vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa yli puolet vastaajista koki säästävänsä rahaa käyttämällä kaupunkipyörää. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös Ruotsissa ja Suomessa.

Yllä mainittujen käytön syiden lisäksi on havaittu, että käyttöön vaikuttavat: ympäristösyyt - kestävät kulkutavat kiinnostavat ihmisiä, terveyshyödyt ja kuntoilu - itsestä halutaan pitää huolta suosimalla fyysisesti aktiivisia kulkutapoja ja raikas ulkoilma koetaan virkistävänä. 

Asemia ei ole matkan varrella ja palvelu on hankala käyttää 

Kaupunkipyöräasemien sijoittumisen on havaittu lisäävän käyttöä ja samaan aikaan sen on havaittu olevan yksi pääsyistä käyttämättömyydelle. Pohjois-Amerikassa tehdyssä kaupunkipyöräjärjestelmän lopettamista tutkineesta tutkimuksesta käy ilmi, järjestelmä suljettiin nopeasti sen jälkeen, kun kaupunkiin ilmestyivät asemattomia järjestelmiä tarjoavat toimijat. Merkittävimmät lopettamiseen johtaneet syyt olivat kaupunkipyöräasemien lukumäärä ja tiheys. Kun kaupunkilaisilta kysyttiin, mikä asemattomissa kaupunkipyöräpalveluissa oli parempaa, vastaus oli hyvin yksiselitteinen – pyöriä sai jättää mihin vain. 

Jossain tutkimuksissa on havaittu, että ''puolen tunnin ilmainen'' ajoaika koetaan liian lyhyenä. Rajoitetun ajoajan kuvataan lisäävän henkistä painetta ja rajaavan pyörillä kulkemista. 

Vaikka kaupunkipyörien käyttöä lisäävien tekijöiden yhteyteen on kirjoitettu yhdeksi käyttöä lisääväksi syyksi rahansäästö, kolikolla on havaittu olevan kääntöpuolensa. Useat kaupunkipyöräjärjestelmistä toimivat nykypäivänä siten, että niihin tulee yhdistää luotto- tai pankkikortti, ja järjestelmä toimii joltain osin internetissä tai älypuhelimen kautta. On havaittu, että nämä tekijät saattavat vaikuttaa matalapalkkaisilla siihen, että kaupunkipyöräpalvelua ei voida käyttää. Palvelu koetaan liian kalliina tai sen käyttäminen koetaan ylipäänsä haasteellisena.  

Kaupunkipyörien käyttämättömyyteen on liikenneturvallisuuteen liittyen tunnistettu useita eri tekijöitä. Pyörätieverkoston osalta pyöräilyhalukkuuteen vaikuttaa pyöräteiden määrä ja niiden sijainti. Pelkoa kaupunkipyöräilijöissä aiheuttavat myös ajaminen lähellä moottoriajoneuvoa, suunnanmuutokset teillä ja autojen ovet. Kun kaupunkipyöräilijöiltä on kysytty, mikä rohkaisisi heitä käyttämään pyöriä on vastaus ollut varsin selvä: moottoriajoneuvojen alhaisemmat nopeudet. 

Muutamissa tutkimuksissa kaupunkipyörien käyttämättömyyden syyksi on mainittu sääolosuhteet. Sade ja voimakas tuuli vähentävät käyttöä samoin kuin korkea lämpötila ja kosteusprosentti. Sään vaikutukset ovat näkyvissä järjestelmissä, jotka ovat auki ympäri vuoden. Kesäkuukausina käyttöaste on korkeampi. Käyttämättömyyteen on edellä mainittujen syiden lisäksi havaittu olevan yhteydessä oman pyörän käyttö, kaupunkipyörien malli, kaupunkipyöräilyä ei koeta itselle mielekkäänä liikkumismuotona, mäkinen maasto ja ajanpuute sekä se, että ei ole nähnyt muiden käyttävän järjestelmää. 

Käytön ja käyttämättömyyden syitä

Henkilökohtaiset syyt

• Käytännöllisyys
• Terveys
• Raha
• Matkan monimuotoisuus ja pituus
• Aika
• Oma pyörä
• Ympäristösyyt

Järjestelmään liittyvät syyt 

• Järjestelmään kirjautuminen
• Kaupunkipyöräasemien sijainti
• Aukioloajat
• Palvelun tunnettavuus
• Palvelun käytettävyys

Turvallisuus

• Pyörätiet
• Muiden liikenteessä kulkevien käytös ja asenne
• Moottorikulkuneuvojen nopeus
• Rikollisuus
• Pyöräilykypärä

Sääolosuhteet ja topografia

• Säiden vaihtelut
• Mäkinen maasto
• Raikas ulkoilma

Pääkaupunkiseudulla tunnistettuja käytön ja käyttämättömyyden syitä 

HKL toteutti vuonna 2017 tutkimuksen, jossa tutkittiin kaupunkipyörien käyttäjien kokemuksia syvähaastatteluilla. HKL halusi selvittää syvällisemmin kaupunkipyörien käyttöä, käyttäjäkuntaa sekä kaupunkipyöräpalvelun kehittämiskohtia. Laadullisten haastattelujen lisäksi työssä on tarkasteltu HSL:n toteuttaman asiakaskyselyn tuloksia ja kaupunkipyörien käytöstä kerättyä dataa sekä tehty karkea yhteiskustataloudellisten vaikutusten laskelma. 

Tutkimuksesta poimittua:

• Kaupunkipyöriä ''rakastetaan'', koska
  • lähtö ei ole sidottu aikatauluun.
  • rekisteröitymisen jälkeen käyttöönotto on helppoa.
  • pyöriä on riittävästi saatavilla.
  • ne mahdollistavat nopean kulkemisen paikasta toiseen.
  • niillä on kätevä liikkua.
  • pyörästä ei tarvitse huolehtia palautuksen jälkeen.
• Kaupunkipyöristä jää huono kokemus, kun
  • pyöriä ei ole asemilla.
  • ei ole tietoa, mistä pyöriä löytyy tai missä on lähin asema.
  • on epäselvyyttä, miten järjestelmä toimii.
  • ei ole tietoa kauanko matkaa on jäljellä.
  • puolen tunnin aikarajaa rajoittaa kulkemista.
  • pyöräilessä tulee kuuma ja hiki.
  • palautus ei onnistu.
  • palautuksen vuoksi myöhästyy seuraavasta kulkuneuvosta.
  • ei ole varma onnistuuko palautus. 

Vuonna 2020 pääkaupunkiseudulla tehdyssä tutkimuksessa on tunnistettu samoja käytön ja käyttämättömyyden syitä kuin vuonna 2017. Kolme tärkeintä syytä kaupunkipyörien käytölle olivat kätevä tapa liikkua, riippumattomuus aikatauluista ja helppo yhdistää joukkoliikennematkaan. Käyttämättömyyden syyksi vastaajat nimesivät oman pyörän käytön, palvelun käyttäminen tuntuu hankalalle ja muut syyt. 

Aiheeseen liittyviä tutkimusjulkaisuja 

• McNeill, N. Dill, J., MacArthur, J., Broach, J. & Howland, S. 2017. Breaking Barriers to Bike Share: Insights from Residents of Traditionally Underserved Neighborhoods
• Fishman, E., Washington, S., Haworth, N. & Mazzei, A. 2014. Barriers to Bikesharing: an analysis from Melbourne and Brisbane
• Ricci, M. 2015. Bike sharing: A review of evidence on impacts and processes of implementation and operation
• Fishman, E. 2016. Bikeshare: A review of Recent Literature
• Fuller, D. Gauvin, L., Kestens, Y., Daniel, M., Fournier, M., Morency, P. & Drouin, L. 2011. Use of a New Public Bicycle Share Program in Montreal, Canada
• Nikitas, A., Wallgren, P. & Rexfelt, O. 2016. The paradox of public acceptance of bike sharing in Gothenburg
• Tran, T, D., Ovtracht, N. & Faivre d’ Arcier, B. 2015 Modeling Bike Sharing System using Built Environment Factor

*Käytön ja käyttämättömyyden syitä on tutkittu myös useissa käyttäjiä ja ei-käyttäjiä tutkineissa tutkimuksissa, joita löydät käyttäjät ja ei-käyttäjät välilehdeltä.