Kuntien pyöräilyn edistämisen ja olosuhteiden nykytila selvitetään kansallisella kyselyllä

Helmikuussa 2023 kaikkiin Manner-Suomen kuntiin lähetetään kysely, jonka tavoitteena on selvittää kuntien pyöräilyn edistämisen ja olosuhteiden nykytilanne. Selvitykseen koottava tieto palvelee aktiivisten kulkutapojen edistämistyötä. Tuloksia voidaan käyttää ilmasto- ja liikennetavoitteiden seurannan sekä tiedolla johtamisen perustana valtionhallinnossa, kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma julkaistiin vuonna 2018. Tämän jälkeen tehdyillä päätöksillä ja toimenpiteillä aktiivinen ja kestävä liikkuminen on ottanut harppauksia eteenpäin. Käytännössä muutos näkyy liikenneinfrastruktuuria kehittävien investointirahoitusten lisääntymisenä sekä paikallisten kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien lukumääräisenä kasvuna.

Aktiivisten kulkutapojen edistäminen on poikkihallinnollinen tavoite. Kuntien sitoutuminen aktiivisten kulkutapojen edistämiseen edesauttaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toteutumista, hillitsee väestön liian vähäisestä liikkumisesta johtuvia miljardiluokan kustannuksia sekä lisää viihtyvyyttä, elinvoimaa ja liikenteen sujuvuutta kuntien sisällä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesillä käynnistyvä Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys toteutetaan vuonna 2023 yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa. Selvityksen toteutuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Selvityksessä tuotetaan kolmatta kertaa valtakunnanlaajuinen tilannekuva kuntien pyöräilyn edistämisestä, olosuhteista ja kehitystrendeistä. Aikaisemmat koonnit on tehty vuosina 2010 ja 2018. Selvitys tuottaa tietoa tiedolla johtamisen, ilmasto- ja liikennetavoitteiden toteutumisen seurannan sekä kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteon perustaksi. Tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2023.

”Edellisen selvityksen jälkeen on tapahtunut paljon muutoksia niin liikennesektorilla kuin yhteiskunnassa laajemmin, ja pyöräliikenteen edistämiseen on ohjattu resursseja aiempaa enemmän. Päivitetty tieto kuntien tilanteesta ja muutoksista tulee tarpeeseen niin valtionhallinnossa kuin myös alue- ja paikallistasolla. Nykyisen valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman kauden lähestyessä loppuaan on hyvä kartoittaa, miten pitkälle on päästy, jotta voimme suunnata katsetta tulevaan”, kertoo erityisasiantuntija Hanna-Maria Urjankangas liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Jatkuvatko positiiviset muutostrendit?

Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -kysely toimitetaan kaikkiin Manner-Suomen kuntiin helmikuussa 2023. Kyselyn vastaajiksi kutsutaan kuntien pyöräliikenteen edistämisestä vastaavat henkilöt ja työryhmät. Vuoden 2018 kyselyn tulosten perusteella pyöräilyn olosuhteista vastaavat tahot työskentelevät yleisimmin kuntien teknisessä toimessa tai liikunta- ja vapaa-aikatoimessa.

”Nyt kun kysely toteutetaan kolmatta kertaa, on meillä mahdollisuus nähdä jo selkeitä muutostrendejä. Esimerkiksi paikallisten pyöräilyn edistämisohjelmien määrä oli yli tuplaantunut edellisten kyselyjen välillä. Kehitys on oletettavasti tästä yhä jatkunut. Oleellisinta on kuitenkin tarkastella, onko edistämistoimilla ollut vaikutusta pyöräilyn olosuhteisiin”, sanoo tutkija Marianne Turunen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Edellisellä kerralla kyselyn toteuttaminen kirjattiin osaksi valtakunnallisen Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2018 Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 150 Manner-Suomen kunnasta.

”Pyöräliikenteen olosuhteissa oli vuonna 2018 sekä lupaavia muutoksen tuulia että runsaasti parannettavaa. Pyöräilymyönteisiä poliittisia päätöksiä tehneiden kuntien osuus oli tuplaantunut vuoden 2010 tilanteesta. Näissä kunnissa kuntalaisten myönteinen palaute pyöräilyn olosuhteista oli yleisempää kuin niissä kunnissa, joissa pyöräliikennettä edistäviä poliittisia päätöksiä ei ollut tehty. Puutteita oli ennen kaikkea pyöräilyn olosuhteiden ja käytön seurannassa ja tilastoinnissa. Keväällä nähdään, mihin suuntaan kehitys on jatkunut”, kertoo toiminnanjohtaja Matti Hirvonen Pyöräilykuntien verkostosta.

Lue myös:

Lisätietoja:
Marianne Turunen
Tutkija, liikunnan strateginen tieto ja tutkimus
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. +358504759522
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Likes tunnettiin aiemmin nimellä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Vuoden 2022 alusta Likes on toiminut osana Jyväskylän ammattikorkeakoulua. Likesillä toteutetaan monitieteistä tutkimusta ja tehdään laaja-alaista fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää asiantuntijatyötä.

Pyöräilykuntien verkosto on kasvava kuntien, valtion, yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Päätavoite on pyöräilyn ja kävelyn merkittävä lisääminen kestävinä liikennemuotoina ja arkiliikuntana, jotka tuottavat hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkostoon kuuluu 189 jäsentahoa, joista 156 on kuntia ja kaupunkeja.

Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on huolehtia viestintä- ja liikennepalvelujen peruspalvelusta ja markkinoiden kehittämisestä. Ministeriön vastuulla on mm. henkilöliikenne- ja logistiikkapalvelut, TV- ja radiotoiminnan sekä Postin yleispalvelu, mediasisältöjen tarjonta ja kuluttaja-asiat.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom edistää liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta. Traficom tukee kestävää kehitystä ja vauhdittaa digiyhteiskunnan kehittymistä esimerkiksi liikenteen ja viestinnän automatisaation ja robotiikan kokeiluilla. Virasto on palveleva liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen.