Inklusiivinen kävely-ympäristö
Kaikki kävelijät huomioiva kävely-ympäristö on esteetön ja sosiaalisesti turvallinen kaikille. Kävely-ympäristön suunnittelussa on hyvä pitää mielessä keskeiset kävelijäryhmät. ”Ikäryhmistä eniten jalankulkumatkoja tekevät lapset ja nuoret. Naiset tekevät kaikissa ikäryhmissä enemmän jalankulkumatkoja kuin miehet. Kilometreissä mitattuna eniten jalan liikkuvat 65–74-vuotiaat.” (HLT 2016.) Naiset kävelivät ja käyttivät joukkoliikennettä selvästi miehiä enemmän. Erityisen suuri ero oli yli 65-vuotiaiden jalankulkumatkoissa, joita naiset tekivät huomattavasti miehiä enemmän (HLT 2021).
Kävely-ympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksissa tulee lähteä siitä, että huomioidaan keskeiset jalankulkijaryhmät: lapset, ikäihmiset ja naiset. Lähtökohtana voi olla niin kutsuttu 8–80’s -periaate: kun jalankulkuympäristö on turvallinen ja turvallisen tuntuinen itsenäisesti liikkuvalle 1. luokkalaiselle (6–7 vuotiaalle), on se turvallinen ja sujuva kaikille muillekin.
Kaikille soveltuvien kävely-ympäristöjen kehittämisessä tulee panostaa erityisesti liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä sekä kävelijöiden turvallisuuden tunnetta tukeviin toimenpiteisiin. Inklusiivisessa jalankulkuympäristössä pystyvät liikkumaan – ja uskaltavat liikkua – niin pienimmät koululaiset, apuvälineiden tuella kulkevat kaiken ikäiset, hengähdystaukoja tarvitsevat ikäihmiset kuin lastenvaunuja työntävät nuoret aikuiset.
Riittävä ja miellyttävä valaistus kävelyreiteillä on tärkeää, jotta kaiken ikäiset kokevat kulkemisen turvalliseksi. Tutkitusti etenkin lapset ja naiset saattava kokea huonosti valaistut, syrjäiset reitit sosiaalisesti turvattomiksi. Myös reittien selkeys (mm. selkeät suojatiet ja risteysalueet) ja mahdollisuus kulkea kävelylle rauhoitetuilla reiteillä tukevat turvallisuuden tunnetta ja lisäävät kävelyn houkuttelevuutta.
Suomen oloissa erityisen tärkeä on kiinnittää huomiota ympärivuotiseen, laadukkaaseen kunnossapitoon. Hyvä talvikunnossapito luo mahdollisuudet kaiken ikäisten aktiiviselle liikkumiselle.