Poljin 7/2016 on ilmestynyt!
Lue lehden pdf-versio täällä. Aiheina:
Pääkirjoitus: Kunnossapidolla säästöjä. Liukastumiset ja kaatumiset tuottavat yhteiskunnalle kymmenien miljoonien eurojen kustannukset niin terveydenhuollon kuormituksena kuin menetettyinä työpäivinä. Helppokäyttöisen palautejärjestelmän avulla kuntalaiset voivat ilmoittaa havaitsemistaan vaaranpaikoista ennen kuin loukkaantumisia ehtii tapahtua. Erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttämiin väyliin.
Pyöräliikenne.fi – Helsingin suunnitteluohje suunnannäyttäjänä. Helsingin kaupunki- ja liikennesuunnittelun tueksi keväällä valmistunut pyöräväylien sunnitteluohje ja siihen liittyvä koulutus ovat olleet suosiossa. Vuoden 2016 aikana suunnitteluohjeen käyttöön koulutettiin yhteensä 230 suunnittelijaa, joista suuri osa on muita kuin Helsingin kaupungin työntekijöitä. Helsingin ohje on ensimmäinen erityisesti kaupunkiympäristöön tarkoitettu pyöräliikenteen suunnitteluohje Suomessa. Se on periaatteiltaan ja laatutavoitteiltaan selkeästi kunnianhimoisempi, kuin pari vuotta sitten valmistunut valtakunnallinen Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohje. Siksi muidenkin pyöräilykuntien kannattaa hyödyntää sitä aktiivisesti.
Malmö – Ruotsin pyöräilykaupunkien eliittiä. Malmössä kaikki on naurettavan lähellä ja tulevaisuuden suunta selvä: tiivistetään, ei hajauteta. Pyöräilyn edistäminen on ennen kaikkea keino tuottaa resurssitehokkaita ratkaisuja arvokkaassa kaupunkitilassa. Eroteltujen väylien ja laadukkaiden risteysalueiden lisäksi huomion kiinnittää kaupungin ylpeyden aihe eli pyöräpysäköinti. Malmö on toteuttanut maailman huippuluokkaa olevia liityntäpysäköintialueilta. Suurin ja suosituin on Malmön rautatieaseman liityntäpysäköinti (1 800 pyöräpaikkaa), jossa pyöräilijää suorastaan hemmotellaan palveluilla. Poimi Minna Raatikan vierailun hedelmät, joista selviää Malmön menestyksen salaisuus strategioista risteyksiin ja linjauksista levähdyskaiteisiin.
Pyörällä kouluun – talvellakin! Kävely ja pyöräily koulumatkoilla vähenevät aikuisten valintojen seurauksena. Samaan aikaan pohditaan kuumeisesti, miten saataisiin lapset liikkumaan enemmän. Jos kehityssuunta pysyy samana, henkilöautolla tai linja-autolla kuljetettavia koululaisia on lähitulevaisuudessa jo noin puolet koululaisista. Onneksi on ennakkoluulottomia edelläkävijöitä, kuten Lappeenrannassa eräs koulu, jonka opettaja on innostanut oppilaitaan ”pulikointia, pyöräilyä ja puuroa” -teemalla pyöräilemään aamuseitsemältä uimahalliin ja sieltä uinnin jälkeen koululle. Aamupuuron tarjoaa koulu. Lukuvuodessa on 190 koulupäivää ja koululaisilla siten 380 mahdollisuutta kulkea koulumatkansa omin voimin. Lue Sanna Ojajärven kirjoitus konkreettisine toimintavinkkeineen, kuinka koulumatkoja on mahdollisuus muuttaa aktiivisemmiksi ja virkistävämmiksi. Voitaisiinko esim. koulujen ympäristöt rauhoittaa moottoriajoneuvoliikenteeltä siten, että koululaisille tarjoutuisi tilaisuus kävellä vähintään 500 metriä koulumatkoillaan. Pyöräilykuntien verkoston toive tulevalle vuodelle on: entistä enemmän kouluja mukaan pyöräilykautta pidentäviin ja aktivoiviin tapahtumiin ja entistä vähemmän pyöräilyrajoituksia kouluihin.
Sibbesborgilainen valitsee pyörän – koska se on kätevin tapa liikkua. Sipoon kunta haluaa luoda Sibbesborgista kävelijöitä ja pyöräilijöitä hemmottelevan asuinpaikan. Tavoitteen saavuttamiseksi kunta lähti kehittämisprojektiin, jossa luotiin kaavoitukseen käyttöön työkaluja kilpailukykyisen pyöräliikenteen verkon suunnitteluun. Sen avulla saadaan vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mitkä asiat pyöräliikenteestä tulee muistaa kaavoitusvaiheessa? Matka-aikavertailu: Onko liikenneverkko pyöräilyn matka-ajan kannalta kilpailukykyinen? Sijainti maankäytössä: Kuinka hyvin pyöräliikenteen väylä saavuttaa alueen asukkaat? Väylätyyppi: Minkälainen pyöräliikenne-infra kannattaa valita millekin kadulle? Lumitila: Kuinka paljon tilaa talven aikana satanut lumi vaatii? Sipoossa on nyt varmistettu, että tulevilla sibbesborgilaisilla on mahdollisuus valita pyörä ensisijaiseksi vaihtoehdoksi arjen matkoillaan.
Miten pyöräilyverkkoa kannattaa kehittää? B-net tuottaa kunnille tietoa – tapaus Rauma. Pyöräilyn verkkosuunnitelman laatimisesta oli Raumalle moninainen hyöty. Nyt kaupungilla on kehittämisohjelma vuosiksi eteenpäin sekä tietoa, mihin väylästön kehittämisrahaa kannattaa suunnata. Lisäksi pyöräilyn status nousi kuntalaisten ja päättäjien silmissä. B-Netissä pyöräilyverkkoa suunnitellaan neljässä vaiheessa: nykytilakatsaus, tavoiteverkon laatiminen, pullonkaulojen määrittäminen ja lopullinen pyöräilyverkon suunnittelu. Lisäksi työ on jaettu kolmeen kaistaan: analyysi, suunnittelu ja viestintä. Myös sidosryhmätyö oli Raumalla läpileikkaavaa ja kansalaiset saivat saivat äänensä kuuluville niin karttapohjaisen palautekanavan kuin työpajojenkin kautta. Lue Kalle Vaismaan kiteyttävä kuvaus ja Terhi Lahtisen (Rauman kaupunki) kommentit prosessista.
