Poljin-lehti 1/2015 on ilmestynyt!

21. tammikuu 2015 - 14:57 | Matti Hirvonen

Poljin-lehti 1/2015 on tehopakkaus ajankohaisimmista pyöräilyn edistämisen asioista. Tutustu pdf-versioon täällä.

Pääkirjoitus: Ensisijainen kulkutapa. Uusimman Eurobarometrin mukaan polkupyörän ilmoittaa ensisijaiseksi arjen kulkutavakseen peräti 14 prosenttia suomalaisista. Kätevyys ja nopeus ovat tärkeimmät motiivit ja arkipyöräilyssä se ei tarkoita korkeita huippunopeuksia tai trikoissa kaahaamista, vaan sitä että pyöräily on sujuvaa ja turvallista kaikille.

Helsinkiläisiltä vahva tuki pyöräilyn edistämiselle. Pyöräilybarometrin mukaan yli 95 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu pyöräilyn edistämiseen myönteisesti. Asenne on myönteinen myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka eivät pyöräile.

Talvikunnossapidon parhaat opit. Näillä eväillä pyöräilyn ja kävelyn ympärivuotinen ylläpito ja myös kulkijamäärät voivat nousta aivan uudelle tasolle. Eikä kyse ole läheskään aina rahasta. Riikka Kallio ja Minna Raatikka WSP:stä ovat tehneet Liikenneviraston toimeksiannosta erittäin havainnollisen aineiston perustuen viime aikojen parhaisiin selvityksiin aiheesta. Talvihoitoprosessi haltuun ja pyöräilymäärät nousuun!

Mestaria tapaamassa. Mainosti taustoitettu ”satulahavaintoja” -juttu Kööpenhaminasta pureutuu asian ytimeen eli siihen mikä tekee kaupungista pyöräily-ystävällisen. ”Kaikkea ihanuutta ei voi kertarysäyksellä tuoda koti-Suomeen, mutta nousukiitoon pääsemiseksi kannattaa tehdä rohkeasti kokeiluja ja sitä kautta vakiinnuttaa myös meillä uusia ja muualla hyväksi havaittuja käytäntöjä,” sanovat Risto Kujanpää ja Kari Hillo Straficasta. Kujanpää on myös itse työskennellyt Kööpenhaminassa eri pyöräilyprojekteissa.

Australian kypärälaki. Australia on maailman harvoja maita, jossa kypärän käyttö on lain mukaan pakollista sakkorangaistuksen uhalla. Lain vaikutukset 20 vuoden ajalta pyöräilyn edistämiseen, pyöräilymääriin ja -kulttuuriin sekä pyöräilyn turvallisuuteen ovat vähintään mielenkiintoisia, osittain jopa pelottavia.

New Yorkin uskomaton muodonmuutos. Mitä opittavaa Suomen kunnilla voi olla miljoonakaupunki New Yorkista? New York ja kaupungin entinen liikennekomissaari Janette Sadik-Khan tekivät sen, mitä moni ei uskonut mahdolliseksi. New York muuttui seitsemässä vuodessa autokaupungista pyöräily- ja kävelykaupungiksi ennätyskiivaasta poliitikkojen ja median vastustuksesta huolimatta.

  • ”Pyöräkaistat pois, koska kukaan ei käytä niitä”
  • ”Pyöräkaistat pois, koska liian moni käyttää niitä ja se on vaarallista”
  • ”Kukaan ei pyytänyt pyöräkaistoja”
  • ”Terroristi voi saapua polkupyörällä”

Esim. Times Square muutettiin "moottoritiestä" oleskelualueeksi sulkemalla se kokonaan autoliikenteeltä ja sitä käyttää nyt päivittäin noin 350 000 jalankulkijaa. Ennen 90 prosenttia katutilasta oli autoliikenteelle ja 10 prosenttia muille. Muutos käänsi asetelman päälaelleen.

LYHYET

Tukholma investoi miljardin pyöräilyyn. Apulaispormestari Per Ankersjö kertoi  Velo-city -konferenssissa, että Tukholman on investoimassa tosissaan pyöräilyn olosuhteisiin kulkutapaosuustavoitteen saavuttamiseksi (10 % -> 20 %).  Infrastruktuurin kehittämisessä on selvästi alettu noudattaa kaupungin entisen pyöräliikennesuunnittelija Kristina Glitterstamin periaatetta, jonka mukaan ”kaupunki saa sellaiset pyöräilijät kuin se ansaitsee.”

Pyöräilyn rooli ja hyödyt globaalisti. ECF:n presidentti Mannfred Neun on nykyisin suosittu esiintyjä maailman eri talousfoorumeilla. Neunin mukaan pelkästään Euroopan pyöräilyn hyödyt ovat 217,3 miljardia euroa vuodessa. “Vain sen verran motorisoitua liikennettä kuin on välttämätöntä ja niin paljon pyöräilyä ja kävelyä kuin mahdollista.”

Suomi Euroopan viidenneksi paras pyöräilymaa? Liikenteen määrää ja laatua mittaavan Eurobarometrin tuloksissa Suomi on noussut ilahduttavasti peräti viidenneksi pyöräilyn osalta. ”Mitä kulkutapaa käytät useimmiten tavallisena päivänä?” Kahdeksan prosenttia noin 27 000 henkilöstä 28 EU-maassa vastasi ”polkupyörää.” Viisi pyöräilyn kärkimaata ovat Alankomaat (36 %), Tanska (23 %), Unkari (22 %), Ruotsi (17 %) ja Suomi (14 %).

Kohti ihmisen kokoista kaupunkia. ”Isä, mihin minun kaupunkini oikein sovittaa minut?” kysyy isältään 6-vuotias Lulu-Sofia. Mikael Colville-Andersenin mielestä kaupunki pitäisi sovittaa ihmisen tarpeisiin eikä painvastoin.